Finnish Lutheran Church in Ball

Pastori Timon saarna, Joulukuun 28, 2008

First Sunday of Christmas, Luke 2:22-40

Odotukset tayttyvat. Kaipuuseen vastataan. Vanha Simeon nakee sen onnellisen paivan mista Jumala oli hanelle jo etukateen puhunut. Han ei sittenkaan ollut turhaan elanyt toivossa eika kuvitellut omiaan. Ei - nyt tuli se hetki, jolloin Simeon sai henkilokohtaisesti kohdata, ja nostaa omille kasivarsilleen pienen Jeesus-lapsen - maailman Vapahtajan, joka tuotiin Jerusalemin temppeliin.

Simeon ei ollut ainoa, joka oli odottanut tata paivaa ja kohtaamista. Hanna, naisprofeetta, oli vielakin iakkaampi. Han oli elanyt leskena jo 84-vuoden ajan. Hanen elamansa keskipiste oli temppeli, josta han ei poistunut minnekaan. Hanen elaman tehtavansa oli rukoilla ja siunata, palvoa Jumalaa. Hanna naki nyt saman minka Simeonkin. Yhdessa he saivat todistaa siita, mista koko kansa oli jo vuosisatojen ajan puhunut, ja mita se oli toivonut: Jumalan lupaamaa lohdutusta, vapautusta, Messiaan maailmaan tuloa.

Vanha Simeoni ja vielakin vanhempi Hanna, Jumalan uskolliset palvelijat, saivat palkinnon odotuksestaan. Oli koittanut uusi aika, pelastuksen aika, Jeesus oli syntynyt.

Te, jotka olette isoaitien ja isoisien asemassa, saatatte helposti samaistua tahan kertomukseen. Siina on se hyvin yleisinhimillinen piirre, joka tuo hymynkareen jokaisen mummon ja vaarin suupieleen. Perheeseen on vihdoinkin syntynyt lapsenlapsi! Mika ilon paiva, jonka minakin sain omin silmin nahda ja kokea. Pitka odotus, mutta sitakin suurempi riemu.

Vanhaan Simeoniin ja Hannaan personoituu vielakin enemman kuin vain pitka ja vaiherikas elamankokemus, elamankaari, joka oli nyt kaantymassa ehtoolle. Heissa henkiloityy avoin ja luottavainen asenne tulevaisuuteen. Heidan elamansa tarkoitus ei ole ollut murehtia ja pelata huomista, vaan toivoa siita vielakin parempaa. Heidan elamansa ei ole pyorinyt oman itsensa ymparilla, vaan he ovat uskoneet seuraavaan ja seuraavaan sukupolveen, joka tulee heidan jalkeensa. Sukupolveen, jota he ovat saaneet kasvattaa, rohkaista ja siunata, sukupolveen, joille he ovat voineet jattaa oman esimerkkinsa, omat uskon vaelluksensa jaljet perinnoksi.

Evankeliumissa eivat siis kohtaa sittenkaan vain vanhuus ja nuoruus, eletty elama ja vastasyntynyt elama, vanha Simeon ja Jeesus-lapsi. Vielakin enemman, evankeliumissa kohtaa ikuisuus ja rajallisuus. Jumala ja ihminen. Tassa kohtaamisessa ei ole enaa merkitysta silla kuinka vanha tai nuori joku on, silla Jumalan iankaikkisuudessa ei ole tallaisia aikarajoitteita. Iakkaat Simeon ja Hanna saivat kohdata ialtaan nuoren Jeesuksen, mutta ennen kaikkea he saivat todistaa iankaikkisen Jumalan lupauksen toteutuvan. Simeon oli vanha, mutta han sai Jumalan silmien avulla katsella myos tulevaisuutta hanen jalkeensa, kuten han lausuu:

30 Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,

31 jonka olet kaikille kansoille valmistanut:

32 valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.

”30For my eyes have seen your salvation, 31which you have prepared in the sight of all people, 32a light for revelation to the Gentiles and for glory to your people Israel." (Luke 2:30-32)

Vanha Simeon ja viela vanhempi Hanna, molemmat itsekin olivat olleet jonain paivana aitinsa ja isansa sylissa, silloin kun kaikki heidan silmissaan oli uutta ja ihmeellista. Nyt oli lahestynyt heidan aikansa jattaa tama rajallinen elama, mutta he saivat tehda sen taynna Jumalan antamaa rauhaa ja uskoa. He saivat menna Jumalan luokse tietoisena siita, etta maailma heidan jalkeensa oli saanut pelastuksen ja uuden toivon Jeesuksen kautta.

”Ei Herra Jumala ei tee mitaan ilmoittamatta sita palvelijoilleen, profeetoille.” ”7 Surely the Sovereign LORD does nothing without revealing his plan to his servants the prophets.” on kirjoitettuna Vanhan testamentin Aamoksen kirjaan (Amos 3:7). Nain on Jumala aina toiminut Sanansa mukaan, nain Jumala toimii edelleen. Kun Jumala toimii ihmisten elamassa, han valmistaa ja kutsuu siihen jo etukateen. Pyha Henki puhuu ja ilmaisee itsensa jokaiselle, joka etsii ja rukoilee Herraa ja hanen johdatustaan. ” minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen” ”and with supplications will I lead them.” (Jer 31:9) lupaa Raamattu.

Ajallisesti ja inhimillisesti tassa Jumalan periaatteessa ja tavassa toimia on kuitenkin usein haastetta. Siksi ihmisen usko joutuu odottaessa aika ajoin koetukselle. Kyselemme, voinko sittenkin luottaa, etta Jumala johtaa kaikki asiat, minun, laheisteni ja seurakuntani parhaaksi, vaikka ei aina silta tuntuisi tai nayttaisi.

Jumalan lupaus Messiaan nakemisesta oli myos Simeonin ja Hannan kohdalla ottanut oman aikansa. He tiesivat kuitenkin uskossa, etta he saisivat viela nahda Jeesuksen ennen kuolemaansa. Se kaikki myos tapahtui, ei liian myohaan eika liian aikaisin, vaan juuri Jumalan aikataulussa. Siksi Hanna ja Simeoni ovat esimerkkeja uskon kestavyydesta. He ovat niita ihmisia, joita ihailemme, arvostamme ja joskus kartamme. Ihmisia, joiden elaman keskipiste on Jumalan aanen kuuleminen. He tekevat ratkaisunsa sen mukaan minka kokevat Jumalan edessa oikeaksi, riippumatta ihmisten mielipiteista. He jaksavat olla karsivallisia ja odottaa, silloinkin kun muilta loppuu jo usko. He saattavat ottaa askeleita, joita muut eivat uskalla. He ovat valmiita laittamaan itsensa likoon, koska tietavat kenen varassa he seisovat. Tallaisia Jumalan ihmisia loydamme Raamatusta lukuisan joukon. Tallaisia Jumalan ihmisia loydamme edelleen keskuudestamme ja viereltamme. Tallaisiksi Jumalan ihmisiksi ei tulla oman itsensa varassa ja sattumalta, vaan usein koettelemusten, ja paivittaisen uskon elaman harjoittamisen kautta, kuten evankeliumin Simeon ja Hanna.

Usein tallaiset Jumalan ihmiset jakavat myos mielipiteita, ja heille loukkaannutaan. He saattavat olla inhimillisesti vajavaisia, mutta he turvaavat Jumalaan. Vanha Simeon profetoi Aiti-Marialle, etta han jos kuka tulisi Jeesuksen aitina kokemaan myos taman vaikean osan: "Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta. ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset." ” Behold, this child is set for the falling and the rising of many in Israel; and for a sign which is spoken against; 35 yea and a sword shall pierce through thine own soul; that thoughts out of many hearts may be revealed.” (Luke 2:34-35)

Nain Simeon naki sen suuren tehtavan, mika Jeesuksella tulisi olemaan, aina hanen ristilleen asti.

Tallaiset ihmiset, jotka haluavat oppia tuntemaan Jumalan tahdon, saattavat joutua myos naurun ja pilkan kohteeksi. He ovat valmiita seuraamaan Jumalan johdatusta silloinkin kun muut eivat sita nae ja halua nahda. Muistamme esimerkiksi Nooan, joka sai tehtavakseen rakentaa arkin. Niin kauan kuin han sita rakensi, hankkeen ja Nooan jarkevyytta epailtiin, ja hanelle naurettiin, mutta sina paivana kun tulvat tulivat ja peittivat kaikki asuinalueet, ihmiset tiesivat Nooan olleen Jumalan asialla. Muistamme myos Mooseksen, joka sai tehtavakseen vapauttaa Israelin Egyptin orjuudesta. Hanella oli vastustajanaan paitsi Faarao, myos oma uppiniskainen kansansa, joka alkoi kapinoimaan hanta ja Jumalaa vastaan, ja niin eramaavaiheesta tuli pitka ja vaikea 40 vuoden jakso, vaikka nopeamminkin he olisivat sinne paasseet, jos olisivat olleet kuuliaisia Jumalalalle Mooseksen tavoin.

Paivan evankeliumi on kuitenkin riemullinen, se lupaa toivon tayttyvan, pelastuksen ajan koittavan. Simeon sai ensimmaisena sanoa: ”Minun silmani ovat nahneet pelastuksen”. ”For mine eyes have seen thy salvation” (Luke 2:30) Simeonin jalkeen sadat, tuhannet, miljoonat ja miljardit ihmiset ympari maailmaa kaikkina aikoina, ovat saaneet kokea saman: ’minun silmani ovat nahneet pelastuksen’, ’minakin olen loytanyt Jeesuksen’, ’minakin saan uskoa Jumalaan’, ’minunkin syntini on anteeksi annettu’, ’minullakin on toivo’.

Joulun lapsi on pantu merkiksi. Hanen kauttaan keskellemme koittaa valo, joka voittaa pimeyden. Toivo, joka voittaa toivottomuuden. Rakkaus, joka voittaa pelon. Usko, joka voittaa epauskon. Jeesus, maailman valo lupaa: ”Mina olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeassa, vaan hanella on elaman valo.” I am the light of the world: he that followeth me shall not walk in the darkness, but shall have the light of life.” (John 8:12)

Saarnat Suomeksi	Previous Sermons in English
Jouluk. 14, 2008	Dec.14, 2008
Marrask. 23, 2008	Nov. 23, 2008
Marrask. 9, 2008	Nov. 9, 2008
Lokak.12, 2008	Oct. 12, 2008
Syysk.28, 2008	Sep. 28, 2008
Syysk. 14, 2008	*Sep. 14, 2008*
Elok. 31, 2008	Aug. 31, 2008
*Elok. 24, 2008*	*Aug. 24, 2008*
Toukok. 25, 2008	May 25, 2008
Toukok. 11, 2008	May 11, 2008
Huhtik.27, 2008	April 27, 2008
*Maalisk. 30, 2008*	Mar. 30, 2008
Maalisk. 23, 2008	Mar. 23, 2008
Mar. 09, 2008	Mar. 09, 2008